Oppiva Vaara-Karjala -projekti alkoi ja Kansalaisverkko laajentui koko Vaara-Karjalaan. Mukaan tulivat myös Lieksa, Ilomantsi ja Tuupovaara. Kansalaisverkon kautta niidenkin asukkaat saivat käyttöönsä internet-yhteden, sähköpostin, mahdollisuuden julkaista omat kotisivunsa, sekä kaikki muut verkkoon luodut paikalliset palvelut. Kansalaisverkkoa voi käyttää kotoa, työpaikalta tai ilmaisista nettikioskeista.

Oppiva Vaara-Karjala -projekti päättyi 31.12.2001. Vaara-Karjalan Kansalaisverkon toiminta kuitenkin jatkui. Alueen kunnat rahoittivat toiminnan, jota hallinnoi Nurmeksen Oppimiskeskus. Teknisestä ylläpidosta huolehti Glocal Oy.

Vuonna 2002 alkoi kaksivuotinen Oppiva Keski-Karjala, Outokumpu ja Polvijärvi -projekti , joka laajensi Kansalaisverkon myös maakunnan eteläosaan. Joensuu ympäristöineen jäi tässä vaiheessa vielä verkon ulkopuolelle.

Oppiva Pohjois-Karjala -hanke oli jatkoa Oppiva Ylä-Karjala -, Oppiva Vaara-Karjala – sekä Oppiva Keski-Karjala, Outokumpu ja Polvijärvi -hankkeille. Oppiva –hankkeiden avulla rakennettiin alueittain paikallista kansalaisverkkoa kunkin kunnan asukkaita ja heidän tarpeitaan palvelevaksi.

Oppiva Pohjois-Karjala –projektin myötä kansalaisverkko laajeni maakunnalliseksi. Hanke kesti vuoden 2004 loppuun, jonka aikana kansalaisverkko rakennettiin koko maakunnan kattavaksi.

Kansalaisverkon kautta Pohjois-Karjalan asukkaat saivat mm. helppokäyttöisen sähköpostin, mahdollisuuden osallistua paikallisiin ja maakunnallisiin keskusteluihin, sekä tietoa kuntien erilaisista palveluista.

Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan Aikuisopiston Joensuun yksikkö. Rahoituksesta 80 % tuli Euroopan yhteisöjen komissiolta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR). Rahoituksesta 10% saatiin alueen kunnilta ja saman verran yksityisiltä toimijoilta.